Perustiedot
Nimi:
Sukupuoli: Ikä: Rotu: Painotus: Koulutustaso: Kasvattaja: Omistaja: |
Keep On Marching "Marco"
Ori 2v Lämminveriravuri Ravuri Opetettu ajolle, ei ratsukoulutettu Keeper Stables evm Kuroibaka (VRL-12167) |
Väri:
Säkä: Syntynyt: Saavutukset: Rekisterinumero: Ennätys: Statistiikka: Voittosumma: |
Musta
159cm 17.6.2012 Ei saavutuksia VH15-045-0049 Ei vielä startannut 0: 0 - 0 - 0 - 0 0v€ |
Luonne
"Olin päässyt vauhtiin ravureiden kanssa ja nuorten ravureiden määrä alkoi lisääntyä nopeasti, mutta pian suokkipojat kasvoivat ja alkoivat pyöriä entistä kovemmissa sarjoissa. Lara kävi raveissa vain silloin tällöin ja tarkoituksenani oli alunperinkin hankkia lämminverivahvistusta Tähdettömään. Kun nuori oripoika, täysin raaka Marco osui silmiini myyntipalstalta, ei minun tarvinnut edes miettiä, että ottaisiko tämän vai ei. Eikä aikaakaan, kun iloinen lämppäriherra olikin pihassani. "
Marco on se iloinen heppa, josta kaikki tykkää. Se, joka juoksee portille vastaan ihan into piukassa että eikääää, pääsen tekemään jotain! Jee! Kivakivakiva!
Tosiaankin, tämä pikkupoikamaisen innokas lämppäri on hurmannut nopeasti monet sosiaalisuudellaan ja energisyydellään. Marcosta löytyy erittäin vahvoja orimaisia piirteitä - se on aina hakemassa johtajan paikkaa ja yrittääkin pomotella muita, usein hyvällä menestykseelä. Ravurinalku on kuitenkin ihmisiä kohtaan hyvinkin rauhallinen, vaikkakin oritta tulee komentaa ihan rohkeasti, ettei Marcolle tulisi pahoja tapoja.
Taluttaessa Marco saattaa lähteä rynnimään taluttajan ohi tai pyöriä riimunnarun päässä, mutta komentamisella ja naurlla ohjaamisella orin saa rauhoittumaan ja kävelemään lähestulkoon suorassa talliin.
Marco kannattaa hoitaa mahdollisuuksien mukaan käytävällä, sillä ori pyörii karsinassa kuin väkkyrä, vaikka olisikin kiinni. Ori on herkkä tallomaan varpaille täysin tahattomasti, mutta se ei onneksi töni ja tuupi hoitajaa. Jalat orilla nousevat hyvin ja pysyvätkin tarpeellisen ajan ylhäällä. Ori tuppaa nojaamaan melko vahvasti kavioita putsattaessa hoitajaan, samoin silloin, kun hoitohetki venyy ja ori pääsee rentoutumaan: pian hoitajalla on ori nojaamassa lähestulkoon koko painollaan häneen. Suitset menevät pienenpienen taistelun jälkeen päähän, muissa varusteissa ei ole mitään ongelmaa.
Ajaessa Marco on reipas, mutta vielä hieman osaamaton. Tämän takia oritta ajetaan paljon erilaisissa maastoissa, jotta ori oppisi kulkemaan fiksua vauhtia ja mukautumaan maastoon, eikä aina paahtaisi kiitoravia. Marco painaa helposti kädelle, muttei ole onneksi erityisen laukkaherkkä. Maastossa ajaessa Marco lähtee helposti ryöstämään ja tätä ominaisuutta kitketään paraikaa lyhyillä maastolenkeillä pois.
Pesu, uittaminen ja traileri ovat kaikki Marcolle tuttua kauraa. Orin kanssa ei tarvitse stressata mitään edellämainittua toimenpidettä.
Marco on se iloinen heppa, josta kaikki tykkää. Se, joka juoksee portille vastaan ihan into piukassa että eikääää, pääsen tekemään jotain! Jee! Kivakivakiva!
Tosiaankin, tämä pikkupoikamaisen innokas lämppäri on hurmannut nopeasti monet sosiaalisuudellaan ja energisyydellään. Marcosta löytyy erittäin vahvoja orimaisia piirteitä - se on aina hakemassa johtajan paikkaa ja yrittääkin pomotella muita, usein hyvällä menestykseelä. Ravurinalku on kuitenkin ihmisiä kohtaan hyvinkin rauhallinen, vaikkakin oritta tulee komentaa ihan rohkeasti, ettei Marcolle tulisi pahoja tapoja.
Taluttaessa Marco saattaa lähteä rynnimään taluttajan ohi tai pyöriä riimunnarun päässä, mutta komentamisella ja naurlla ohjaamisella orin saa rauhoittumaan ja kävelemään lähestulkoon suorassa talliin.
Marco kannattaa hoitaa mahdollisuuksien mukaan käytävällä, sillä ori pyörii karsinassa kuin väkkyrä, vaikka olisikin kiinni. Ori on herkkä tallomaan varpaille täysin tahattomasti, mutta se ei onneksi töni ja tuupi hoitajaa. Jalat orilla nousevat hyvin ja pysyvätkin tarpeellisen ajan ylhäällä. Ori tuppaa nojaamaan melko vahvasti kavioita putsattaessa hoitajaan, samoin silloin, kun hoitohetki venyy ja ori pääsee rentoutumaan: pian hoitajalla on ori nojaamassa lähestulkoon koko painollaan häneen. Suitset menevät pienenpienen taistelun jälkeen päähän, muissa varusteissa ei ole mitään ongelmaa.
Ajaessa Marco on reipas, mutta vielä hieman osaamaton. Tämän takia oritta ajetaan paljon erilaisissa maastoissa, jotta ori oppisi kulkemaan fiksua vauhtia ja mukautumaan maastoon, eikä aina paahtaisi kiitoravia. Marco painaa helposti kädelle, muttei ole onneksi erityisen laukkaherkkä. Maastossa ajaessa Marco lähtee helposti ryöstämään ja tätä ominaisuutta kitketään paraikaa lyhyillä maastolenkeillä pois.
Pesu, uittaminen ja traileri ovat kaikki Marcolle tuttua kauraa. Orin kanssa ei tarvitse stressata mitään edellämainittua toimenpidettä.
Suku ja jälkeläiset
i. Bones Broken Hopes Lost | ii. Hate on Me | iii. Angles are Moving | iiii. Kick Flip |
iiie. Smiley Angel | iie. Love me More | iiei. Mr. Horseface | |
iiee. Marcolina Poloist | ie. Catching Falling Ones | iei. Keep on Worrying | ieii. Mid-July |
ieie. Blind Lights | iee. Keep on Believing | ieei. Movie Sequel | |
ieee. Keep on Puffing | |||
e. Keep on Flying | ei. Wings of Freedom | eii. Wingman | eiii. Is it Airplane |
eiie. Standards Low | eie. Save us All | eiei. Run Jean Run | |
eiee. The Hope of Mine | ee. Keep on Trying | eei. Prussian Pancake | eeii. Dark Mess |
eeie. Spikes and Stones | eee. Raise your Weapon | eeei. Duetto with Myself | |
eeee. Hush Hush Undercover |
Marco ei ole toistaiseksi tarjolla jalostukseen.
Sijoitukset
VRER
00.00.0000 - järjestyspaikka - luokka - sijotus |
VRKK
00.00.0000 - järjestyspaikka - luokka - sijotus |
Villit ravit
00.00.0000 - järjestyspaikka - luokka - sijotus |
Päiväkirja
17.06.2014 - Marco 2v! - Petra Lukkari (kirjoittanut Kuroibaka)
Olin tänään ajellut jo aamusella remontista valmistuvaan Tähdettömään. Ravitallin oripuoli oli jo onneksi täysin valmis, joten löysin Marcon omasta karsinastaan vetämästä aamuheiniään. En viitsinyt häiritä herran ruokailua, joten lähdin kiertelemään tallialuetta. Aurinko paistoi kirkkaasti ja lämpimästi tallipihalle ja nautiskelinkin hetken lämmöstä ennen kuin suuntasin katsomaan, missä vaiheessa muut tallit olivat. Ravitallista sekä tamma- että oripuoli olivat valmiita, mutta muut tallirakennukset olivat vielä vaiheessa. Pihattokin taisi olla valmis, sillä oman Hukkareissuni varsa Hiru-Lume kirmasi toisen vieroitetun varsan kanssa pihatossa.
Palasin reilun puolen tunnin jälkeen ravitallin puolelle, jossa Marco hörisikin minulle tervehdykseksi.
"Mitäs meidän kaksvee? Mennäänkö kuule vähän kävelemään tonne pihalle, käydään vaikka kattomassa rantaa..." jutustelin orille, taluttaen hevosta riimusta pitäen käytävälle. Oritalli oli muuten tyhjä, sillä muut oli uitettu jo aikaisemmin orisaarelle. Marcon halusin pitää vielä tallissa: olin tänään ilmoittanut orin koelähtöön ja pitäisi ainakin odottaa, maistuisiko juokseminen heti ensimmäisellä kerralla vai pitäisikö lähteä uudestaan seuraaviin koelähtöihin juoksentelemaan.
Harjasin Marcon pikaisesti läpi ja putsasin energisen herran kaviot ennen kuin napsaisin ketjullisen riimunnarun Marcon turvan ympäri ja tiukasti kiinni vahvan nahkariimun lenkkeihin.
Taluttelin Marcoa hetkisen tallipihalla edestakaisin, saaden samalla orin paremmin kuulolle. Marco lopetti vähitellen ohitteluyrityksensä ja kulki nätisti takanani, hieman sivulla. Orin rauhoituttua kävelytin sitä vielä hetken pihalla ennen kuin suuntasin kohti rantaa. Ranta oli loivan alamäen päässä siistin hiekkatien varressa, jota kävelin Marcon kanssa leppoisaan tahtiin.
Nuori ori yritti pariin kertaan pysähtyä syömään ruohoa tienpientareelta, mutta estin orin aikeet ja kävelin muutaman sadan metrin matkan rantaan. Rannassa ei tietenkään ollut muita, joten heitin kenkäni rantaan ja käärin kolitsini polviin, lähtien sitten kohti vettä, Marcon seuraillessa perässä lampaan tavoin. Iloinen ori polskutteli rantavedessä hetken ennen kuin houkuttelin ravurinalun syvemmälle veteen. Itse en mennyt kuin polvisyvyydelle, mutta annoin Marcon mennä niin pitkälle kuin riimunnaru antoi periksi.
Marco palasi hyvin nopeasti rantaan roiskimaan vettä korkein askelin. Ori polskutteli hetkisen rannassa ennen kuin rauhoittui ja suuntasi rantaa kohden, jonne itsekin kuljeskelin. Ori alkoi nyhtämään ruohoa rannasta ja annoin orin ahmia vehreää heinää sen aikaa, että sain kengät kiskottua jalkoihini. Tämän jälkeen kiskoin vastahakoisen Marcon irti heinikosta ja lähdin taluttamaan oritta ylämäkeä kohti tallia. Musta ori yritti jälleen kävellä ohitseni, mutta estettyäni riimun ja käteni avulla orin yritykset, ravurinretale tyytyi kohtaloonsa ja kulki nätisti takanani, kerran kuitenkin koittaen, jos kuitenkin pääsisi ohi. Ai ei? Ei sitten.
Päästyämme tallipihalle asti yhtenä kappaleena Tuomas tuli meitä vastaan Hiru-Lumeen kanssa.
"Ai kävittekö te rannassa? Mä aattelin käydä tän kans vähä kävelemäs tuolla tiellä päin, kun eiks tää yrittäny jotain slaagintapasta saada viimeks ku joku auto meni täs pihalla ohi?" Tuomas informoi minulle ja nylkyttelin miehelle vastaukseksi, jääden katsomaan pienen rautiaan varsan perään, joka marssi kovin tomerana Tuomaksen vieressä. Jäätyäni hetkeksi tuijottelemaan Marcokin oli ehtinyt haudata turpansa ruohoon, mutta nykäisin orin pois ja talutin energisen lämminverisen tarhaansa keskeneräisen maneesin taakse tarhaansa. Marco lähti heti irti päästyään kävelemään pitkin tarhaansa ennenkuin heittäytyi hiekkapohjalle piehtaroimaan aurinkoiseen aamupäivään.
Olin tänään ajellut jo aamusella remontista valmistuvaan Tähdettömään. Ravitallin oripuoli oli jo onneksi täysin valmis, joten löysin Marcon omasta karsinastaan vetämästä aamuheiniään. En viitsinyt häiritä herran ruokailua, joten lähdin kiertelemään tallialuetta. Aurinko paistoi kirkkaasti ja lämpimästi tallipihalle ja nautiskelinkin hetken lämmöstä ennen kuin suuntasin katsomaan, missä vaiheessa muut tallit olivat. Ravitallista sekä tamma- että oripuoli olivat valmiita, mutta muut tallirakennukset olivat vielä vaiheessa. Pihattokin taisi olla valmis, sillä oman Hukkareissuni varsa Hiru-Lume kirmasi toisen vieroitetun varsan kanssa pihatossa.
Palasin reilun puolen tunnin jälkeen ravitallin puolelle, jossa Marco hörisikin minulle tervehdykseksi.
"Mitäs meidän kaksvee? Mennäänkö kuule vähän kävelemään tonne pihalle, käydään vaikka kattomassa rantaa..." jutustelin orille, taluttaen hevosta riimusta pitäen käytävälle. Oritalli oli muuten tyhjä, sillä muut oli uitettu jo aikaisemmin orisaarelle. Marcon halusin pitää vielä tallissa: olin tänään ilmoittanut orin koelähtöön ja pitäisi ainakin odottaa, maistuisiko juokseminen heti ensimmäisellä kerralla vai pitäisikö lähteä uudestaan seuraaviin koelähtöihin juoksentelemaan.
Harjasin Marcon pikaisesti läpi ja putsasin energisen herran kaviot ennen kuin napsaisin ketjullisen riimunnarun Marcon turvan ympäri ja tiukasti kiinni vahvan nahkariimun lenkkeihin.
Taluttelin Marcoa hetkisen tallipihalla edestakaisin, saaden samalla orin paremmin kuulolle. Marco lopetti vähitellen ohitteluyrityksensä ja kulki nätisti takanani, hieman sivulla. Orin rauhoituttua kävelytin sitä vielä hetken pihalla ennen kuin suuntasin kohti rantaa. Ranta oli loivan alamäen päässä siistin hiekkatien varressa, jota kävelin Marcon kanssa leppoisaan tahtiin.
Nuori ori yritti pariin kertaan pysähtyä syömään ruohoa tienpientareelta, mutta estin orin aikeet ja kävelin muutaman sadan metrin matkan rantaan. Rannassa ei tietenkään ollut muita, joten heitin kenkäni rantaan ja käärin kolitsini polviin, lähtien sitten kohti vettä, Marcon seuraillessa perässä lampaan tavoin. Iloinen ori polskutteli rantavedessä hetken ennen kuin houkuttelin ravurinalun syvemmälle veteen. Itse en mennyt kuin polvisyvyydelle, mutta annoin Marcon mennä niin pitkälle kuin riimunnaru antoi periksi.
Marco palasi hyvin nopeasti rantaan roiskimaan vettä korkein askelin. Ori polskutteli hetkisen rannassa ennen kuin rauhoittui ja suuntasi rantaa kohden, jonne itsekin kuljeskelin. Ori alkoi nyhtämään ruohoa rannasta ja annoin orin ahmia vehreää heinää sen aikaa, että sain kengät kiskottua jalkoihini. Tämän jälkeen kiskoin vastahakoisen Marcon irti heinikosta ja lähdin taluttamaan oritta ylämäkeä kohti tallia. Musta ori yritti jälleen kävellä ohitseni, mutta estettyäni riimun ja käteni avulla orin yritykset, ravurinretale tyytyi kohtaloonsa ja kulki nätisti takanani, kerran kuitenkin koittaen, jos kuitenkin pääsisi ohi. Ai ei? Ei sitten.
Päästyämme tallipihalle asti yhtenä kappaleena Tuomas tuli meitä vastaan Hiru-Lumeen kanssa.
"Ai kävittekö te rannassa? Mä aattelin käydä tän kans vähä kävelemäs tuolla tiellä päin, kun eiks tää yrittäny jotain slaagintapasta saada viimeks ku joku auto meni täs pihalla ohi?" Tuomas informoi minulle ja nylkyttelin miehelle vastaukseksi, jääden katsomaan pienen rautiaan varsan perään, joka marssi kovin tomerana Tuomaksen vieressä. Jäätyäni hetkeksi tuijottelemaan Marcokin oli ehtinyt haudata turpansa ruohoon, mutta nykäisin orin pois ja talutin energisen lämminverisen tarhaansa keskeneräisen maneesin taakse tarhaansa. Marco lähti heti irti päästyään kävelemään pitkin tarhaansa ennenkuin heittäytyi hiekkapohjalle piehtaroimaan aurinkoiseen aamupäivään.