Perustiedot
Nimi:
Sukupuoli: Ikä: Rotu: Painotus: Koulutustaso: Kasvattaja: |
Glamgare Jiminy "Jimmy"
Ori 4v Morab Lännenratsu (Reining ja Pole Bending) HeB re 60cm irt 65cm Glamgare STAB4033 |
Väri:
Säkä: Syntynyt: Saavutukset: Rekisterinumero: Omistaja: Kotitalli: |
Ruunikonkimo
153cm 24.6.2013 Ei saavutuksia REKISTERINUMERO Kuroibaka VRL-12167 Vaahterapolku, hoitopäiväkirja |
Luonne
"En ollut koskaan oikein välittänyt mistään kevyemmistä hevosista, mutta mitähän ihmettä tapahtui, kun tajusin vain jossain vaiheessa piteleväni arabin ja morganin morab-penskaa Jimmyä, joka antoi heti alkuun täydellisen kuvan itsestään meinatessaan säikähtää lentävää lehteä. Mitenhän tähänkin päädyttiin?"
Jiminy on varautunut ja epäileväinen nuorikko. Nuori ori on jokaisessa tilanteessa melko epävarma, mutta lännenratsuna nuori ja ketterä ori on lyömätön. Jiminy tulee toimeen muiden hevosten - myös orien - kanssa, pääosin muiden kynnysmattona, mutta tästä syystä tarhausseuralla ei ole väliä. Jiminy on toisaalta hyvin tarkka ruoastaan, joten silloin arkajalka uskaltaa ajaa toisetkin hevoset pois oman heinäkasansa tai kaura-annoksensa luota. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun Jimmyn vain arkana jänishousuna nähnyt saa kokea melkoisen hämmästyksen, kun Jimmy oikeasti pistää kapuloita rattaisiin, jos joku edes kehtaa tulla lähelle herran ruokia. Tisaalta ori syö vain tiettyä kauraa, tietyn määrän ja on älyttömän nirso: Jimmylle ei kelpaa mikään erilainen ruoka ja orilla onkin herkkä vatsa. Jimmyyn ei myöskään uppoa mikään muu herkkupala kuin vihreä omena, muut ori jättää koskemattomiksi.
Tarhasta haettaessa Jiminy tulee nöyränä paikalle - matkalla tarhan portille ori voi kuitenkin säikähtää jotakin kamalan pelottavaa lentävää lehteä tai aidantolppaa. Jimmy kokee kauhunhetkiä myöskin sähkölanka-aidatussa tarhassa ja vetääkin kunnon raivarit tarhaan joutuessaan. Ilmeisesti ori on varsana saanut jonkinmoisen tällin ja muistaa sen nahoissaan.
Taluttaessa Jimmy kulkee nätisti perässä ja säikähtäessään hakee turvaa tallista - karkaamisesta ei ole pelkoa. Ori on joskus jopa itse lönkytellyt - tai pikemminkin nelistänyt - avoimesta tallinovesta sisään säikähdettyään talutusreissulla jotakin.
Hoitaessa Jimmy pelkää kaikkea ja kaikkia: pelottava hoitaja (mitenniin hoitanut viimeiset vuodet häntä?!), pelottava riimunnaru, pelottaa harjapakki, ja hyi kamala mikä ihmissyöjä tuo ohi kulkeva pullaponi onkaan! Jimmyn kyllä saa harjattua, vaikka hätkähtelevä hevonen voikin välillä saada aikaan manausta. Jaloistaan Jimmy on todella herkkä ja tarkka ja vaikka antaa puhdistaa ne, herkkyys näkyy pääosin siinä, että Jimmy on todella tarkka varoessaan etteivät jalat kalahda toisiinsa tai muuta - hivuttamisesta ei siis ole ongelmia!
Ratsastaessa länkkärivauva on innokas ja hieman rohkeampi. Jimmy stressaa suuria yleisöjä, mutta Petra yrittää valaa juuri nuorikkoon itseluottamusta ja rohkeutta. Jiminy on todella herkkä ratsastettava ja ketterä herra onkin siksi parhaimmillaan reiningissä ja pole bendingissä.
Jimmy on perinteistä kouluratsastusta ratsastaessa Jimmy on todella herkkä erityisesti pohjeavuille, suusta ei niinkään. Jimmy ei juuri jäkitä apuja vastaan, mutta koska ori on niin nuori, ei se aina täysin ymmärrä kaikki pyyntöjä, vaan pysähdyksen sijaan ori saattaa ottaa hypyn sivulle ja lähteä raviin.
Jimmy on erittäin pirtsakka ja iloinen esteponski. Vaikka ponnua orilta ei löydy jaloista suurien esteiden ylittämiseen, näkee selvästi, että Jimmy nauttii estehyppelystä. Ori on reipastahtinen ja hyppääkin usein aivan liian läheltä estettä, mutta hyppää muuten oikein nätisti. Jimmy kuumuu esteillä jonkin verran, joten pystyyn hyppiminen ei ole suuri uutuus, vaan ratsastaja on löytänyt itsensä kerran jos toisenkin maasta ihmettelemästä, miten sellainen arkajalka edes uskaltaa kaahottaa ja vielä hyppiä pystyyn.
Maastossa Jimmy saattaa kaahotella yksinään kulkiessaan ja ori onkin parhaimmilaan pitkillä laukkapätkillä, jolloin ori kulkee häntä putkella mahtavia vauhteja. Muiden kanssa porukassa ollessaan Jimmy kannattaa sijoittaa jonkun vierelle tai jonon keskelle, jolloin Jimmy pääsee ikäänkuin hakemaan turvaa lähellä olevista maastoilukavereista.
Jimmy nauttii aina veteen pääsystä - oli kyseessä pesutuokio tai uitto, ori on innoissaan kuin varsa, kun pääsee veteen. Jiminy on kova uimaan, joten kesäiset uitot ovat todella yleisiä.
Traileria Jiminy stressaa todella paljon, joten pitkiä reissuja vältetään ainakin yksinään mentävinä. Jiminy ei ole erityisen sosiaalinen ja tarhakaveri onkin tarkka valinta, mutta trailerissa oikeastaan kuka vain käy kunhan Jimmyllä on joku kaverina matkustamassa. Traileriin lastaaminen onkin aina tappelua, jossa tarvitaan helposti useampikin ihminen.
Jiminy on varautunut ja epäileväinen nuorikko. Nuori ori on jokaisessa tilanteessa melko epävarma, mutta lännenratsuna nuori ja ketterä ori on lyömätön. Jiminy tulee toimeen muiden hevosten - myös orien - kanssa, pääosin muiden kynnysmattona, mutta tästä syystä tarhausseuralla ei ole väliä. Jiminy on toisaalta hyvin tarkka ruoastaan, joten silloin arkajalka uskaltaa ajaa toisetkin hevoset pois oman heinäkasansa tai kaura-annoksensa luota. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun Jimmyn vain arkana jänishousuna nähnyt saa kokea melkoisen hämmästyksen, kun Jimmy oikeasti pistää kapuloita rattaisiin, jos joku edes kehtaa tulla lähelle herran ruokia. Tisaalta ori syö vain tiettyä kauraa, tietyn määrän ja on älyttömän nirso: Jimmylle ei kelpaa mikään erilainen ruoka ja orilla onkin herkkä vatsa. Jimmyyn ei myöskään uppoa mikään muu herkkupala kuin vihreä omena, muut ori jättää koskemattomiksi.
Tarhasta haettaessa Jiminy tulee nöyränä paikalle - matkalla tarhan portille ori voi kuitenkin säikähtää jotakin kamalan pelottavaa lentävää lehteä tai aidantolppaa. Jimmy kokee kauhunhetkiä myöskin sähkölanka-aidatussa tarhassa ja vetääkin kunnon raivarit tarhaan joutuessaan. Ilmeisesti ori on varsana saanut jonkinmoisen tällin ja muistaa sen nahoissaan.
Taluttaessa Jimmy kulkee nätisti perässä ja säikähtäessään hakee turvaa tallista - karkaamisesta ei ole pelkoa. Ori on joskus jopa itse lönkytellyt - tai pikemminkin nelistänyt - avoimesta tallinovesta sisään säikähdettyään talutusreissulla jotakin.
Hoitaessa Jimmy pelkää kaikkea ja kaikkia: pelottava hoitaja (mitenniin hoitanut viimeiset vuodet häntä?!), pelottava riimunnaru, pelottaa harjapakki, ja hyi kamala mikä ihmissyöjä tuo ohi kulkeva pullaponi onkaan! Jimmyn kyllä saa harjattua, vaikka hätkähtelevä hevonen voikin välillä saada aikaan manausta. Jaloistaan Jimmy on todella herkkä ja tarkka ja vaikka antaa puhdistaa ne, herkkyys näkyy pääosin siinä, että Jimmy on todella tarkka varoessaan etteivät jalat kalahda toisiinsa tai muuta - hivuttamisesta ei siis ole ongelmia!
Ratsastaessa länkkärivauva on innokas ja hieman rohkeampi. Jimmy stressaa suuria yleisöjä, mutta Petra yrittää valaa juuri nuorikkoon itseluottamusta ja rohkeutta. Jiminy on todella herkkä ratsastettava ja ketterä herra onkin siksi parhaimmillaan reiningissä ja pole bendingissä.
Jimmy on perinteistä kouluratsastusta ratsastaessa Jimmy on todella herkkä erityisesti pohjeavuille, suusta ei niinkään. Jimmy ei juuri jäkitä apuja vastaan, mutta koska ori on niin nuori, ei se aina täysin ymmärrä kaikki pyyntöjä, vaan pysähdyksen sijaan ori saattaa ottaa hypyn sivulle ja lähteä raviin.
Jimmy on erittäin pirtsakka ja iloinen esteponski. Vaikka ponnua orilta ei löydy jaloista suurien esteiden ylittämiseen, näkee selvästi, että Jimmy nauttii estehyppelystä. Ori on reipastahtinen ja hyppääkin usein aivan liian läheltä estettä, mutta hyppää muuten oikein nätisti. Jimmy kuumuu esteillä jonkin verran, joten pystyyn hyppiminen ei ole suuri uutuus, vaan ratsastaja on löytänyt itsensä kerran jos toisenkin maasta ihmettelemästä, miten sellainen arkajalka edes uskaltaa kaahottaa ja vielä hyppiä pystyyn.
Maastossa Jimmy saattaa kaahotella yksinään kulkiessaan ja ori onkin parhaimmilaan pitkillä laukkapätkillä, jolloin ori kulkee häntä putkella mahtavia vauhteja. Muiden kanssa porukassa ollessaan Jimmy kannattaa sijoittaa jonkun vierelle tai jonon keskelle, jolloin Jimmy pääsee ikäänkuin hakemaan turvaa lähellä olevista maastoilukavereista.
Jimmy nauttii aina veteen pääsystä - oli kyseessä pesutuokio tai uitto, ori on innoissaan kuin varsa, kun pääsee veteen. Jiminy on kova uimaan, joten kesäiset uitot ovat todella yleisiä.
Traileria Jiminy stressaa todella paljon, joten pitkiä reissuja vältetään ainakin yksinään mentävinä. Jiminy ei ole erityisen sosiaalinen ja tarhakaveri onkin tarkka valinta, mutta trailerissa oikeastaan kuka vain käy kunhan Jimmyllä on joku kaverina matkustamassa. Traileriin lastaaminen onkin aina tappelua, jossa tarvitaan helposti useampikin ihminen.
Suku ja jälkeläiset
i. Cesium Ion morab, vkko, halter, western pleasure |
ii. Tantalum GA ox ox, sb rt |
iii. Terbium ox evm ox |
iie. Aronica ox evm ox |
ie. Astonishing Bronze GA morgan, rnvkko |
iei. Bronze Statue evm morgan |
iee. Ashmoore Hunterevm morgan |
||
e. Tiffeny Kry morab, rnkm, country-luokat, western horsemanship |
ei. Azir Din ox, mkm |
eii. Ditzalen evm ox |
eie. Zirlem evm ox |
ee. Enchantment morgan, hprn |
eei. Big News evm morgan |
eee. Fancy Fiona evm morgan |
Jimmy ei ole toistaiseksi tarjolla jalostukseen. Jimmyllä teetetään tulevaisuudessa ainakin kaksi varsaa jatkamaan sukua.
Sijoitukset
Villit koulukisat
19.02.2014 - Kaihoranta - HeD - 1. 19.02.2014 - Kaihoranta - HeC - 2. 28.02.2014 - Vaahterapolku - HeC - 1. 03.05.2014 - Kenston - HeC - 7. 04.05.2014 - Kenston - HeC - 4. 11.05.2014 - Kenston - HeC - 6. 13.05.2014 - Kenston - HeC - 7. 21.05.2014 - Kenston - HeC - 2. 22.05.2014 - Kenston - HeC - 9. 28.05.2014 - Kenston - HeC - 7. 31.05.2014 - Kenston - HeC - 1. |
JAOS
00.00.0000 - järjestyspaikka - luokka - sijotus |
Päiväkirja
Päiväkirjaa voi lukea täältä.
01.05.2014 - Vapputapahtuma - Kirjoittanut Lispe
#Jimmy
Pitkä tyttö käveli nauraen karsinalleni. Peruutan jännittyneenä nurkkaan, mutta tytön näyttäessä iloiselta annan ottaa kiinni. Minut sidottiin kaltereihin ja harjapakki tuotiin karsinaan. Kamala, oliko siellä jokin!? Pomppasin sivulle hoitajan muristessa. Ulkoa kuului ääniä joten käänsin korvani sinne. Mikä tuo lepattava juttu on? Sehän voi vaikka syödä minut! Astuin askeleen sivulle ja tunsin kavioni alla pehmeää. Tyttö karjaisi kuin mies hyppien samalla yhdellä jalalla paikoillaan. Sori... En olisi halunnut ottaa tyhmiä kuolaimia suuhuni, mutta hoitajan työntäessä nyrkin suuhuni oli pakko myöntää tappioni.
Seisoimme keskellä kenttää Petran selittäessä jotain.
- Kfhldjfsdlkf, tuolta se kuulostaa.
Selvitin tytön nimeksi Satu. Satu talutti minut ulos kentältä. Tyttö talutti minua rennosti, joten turvauduin häneen. ian tallin takaa kuului kuitenkin kauheaa mekkalaa, jota säikähdin ja hyppäsin ylös. Satu ei tykännyt ajatuksesta joten hän repäisi minut maahan ja karjaisi. tästä en pitänyt…
Vihdoin nimeni huudettiin, ja Lispen… Hetkonen, kumpi tämä nyt oli? Pysähdyimme Petran eteen, jossa Lispe tervehti Petraa ja lähdimme kävelemään. Teimme volttej puomien yli. Nostelin jalkojani ettei ne vain osuisi koviin puomeihin. Lehdet lepattivat puissa, ne näyttivät niin pelottavilta...Ja kas kummaa, Lispe mönki maassa. Jatkoimme ravilla. Ravasin kuuliaisesti Lispen hölkätessä rennosti. Käännyimme ja näin edessämme ylös nostetun puomin. En olisi ensin halunnut mennä siitä, mutta sovimme Lispen kanssa, että kun menen hyvin saan paljon vihreitä omenoita (tai ainakin minä sovin). Seuraava este oli helppo, mutta pressukatoksen läpi en varmana kävele! Lispe veti ja veti, mutten suostunut liikkumaan. Tyttö peitti silmäni jollakin mustalla kankaalla, pyöritti yhden kerran ympäri ja lähti sitten taluttamaan. Kun kangas otettiin silmiltäni pois, huomasin takanamme pressukatoksen. Minua on huijattu... Loppuradan menin niin hienosti kun osasin. Sain paljon taputuksia ja rapsutuksia kentältä poistuessamme.
Lispe keikkui selässäni jutellessaan Petralle. Seuraavaksi Petra irroitti minulta ohjat ja käski Innan pidellä minua hetken. Jonna ja Vika suorittivat rataa kentällä, jonne meidän oli tarkoitus seuraavaksi mennä. Siirryin pienimmästäkin liikkeestä, olinhan ammattitasoinen reining-hevonen!
En ollut varma tarkoittiko Lispe pysähdystä vai kovempaa, mutta tulkitsin istunnan pysähdykseksi, joka oli oikein. Lähdimme kävelemään oikeaa kierrosta, johon teimme ison voltin pitkälle sivulle. Lispe istui selässäni rennosti ja tiesi mitä teki, hienoa. Lähdin reippaaseen raviin, mutta Lispe hiljenteli vähän. Teimme kaksi kertaa pienet voltit. Lispe sähläsi jotain selässä, mutta hammasta purren yritin vaikuttaa mahdollisimman ihanalta hevoselta. Taas edessämme oli pieni este. Halusin ensin kiertää puomit, mutta pohkeen osuessa kylkeeni jatkoin eteenpäin. Sinnittelin etten olisi pukannut tyttöä poi selästä. Siirryin aika pitkällä jarrutusmatkalla käyntiin. Pysähdyin heti käskystä, mutta seuraavaa liikettä en tajunnut. Lispe istui etukenossa painaen selkääni taaksepäin. Aa, peruutus! Peruutin tottuneesti neljä askelta josta nostimme suoraan ravin. Ravasin rennosti kierroksen, josta siirryimme käyntiin. Kävelimme kentän keskelle jossa pysähdyimme. Seuraavaksi Lispe alkoi nostelemaan jalkojaan, josta en pitänyt. Kun tyttö oli takaperin, lähdin kohti kentän laitaa.
- Trr, sooo... Lispe rauhoitteli.
Pysähdyin vastahakoisesti ja Lispe kääntyi oikeinpäin selässäni. Portilla Inna otti minut taas kiinni ja heitti ohjat Lispelle. Radan jälkeen Lispe talutti minut karsinaan, jonne sain jäädä mutustelemaan heiniäni. Katsoin välillä josko joku muu tulisi seurakseni talliin, mutta ketään ei näkynyt. Lispe harjasi minut, puhdisti kaviot, pesi häntäni ja laittoi kukkaseppeleen päähäni. Yritin heilutella sen pois, mutta turhaan. Kun olin heinäni saanut syötyä, lähdimme taas kohti kenttää. Tein mielestäni kaikki jutut superhyvin, sekä seisoin pää korkealla, korvat hörössä ja jalat pitkänä, kuten rotuni kuuluukin. Lispe taputti minua kaulalle ja heitti minut ulos. Jäin katselemaan Lispen perään, joka hyppeli iloisesti jonkun muun oranssitukkaisen tytön kanssa.
01.05.2014 - Vapputapahtuma - Kirjoittanut Lispe
#Jimmy
Pitkä tyttö käveli nauraen karsinalleni. Peruutan jännittyneenä nurkkaan, mutta tytön näyttäessä iloiselta annan ottaa kiinni. Minut sidottiin kaltereihin ja harjapakki tuotiin karsinaan. Kamala, oliko siellä jokin!? Pomppasin sivulle hoitajan muristessa. Ulkoa kuului ääniä joten käänsin korvani sinne. Mikä tuo lepattava juttu on? Sehän voi vaikka syödä minut! Astuin askeleen sivulle ja tunsin kavioni alla pehmeää. Tyttö karjaisi kuin mies hyppien samalla yhdellä jalalla paikoillaan. Sori... En olisi halunnut ottaa tyhmiä kuolaimia suuhuni, mutta hoitajan työntäessä nyrkin suuhuni oli pakko myöntää tappioni.
Seisoimme keskellä kenttää Petran selittäessä jotain.
- Kfhldjfsdlkf, tuolta se kuulostaa.
Selvitin tytön nimeksi Satu. Satu talutti minut ulos kentältä. Tyttö talutti minua rennosti, joten turvauduin häneen. ian tallin takaa kuului kuitenkin kauheaa mekkalaa, jota säikähdin ja hyppäsin ylös. Satu ei tykännyt ajatuksesta joten hän repäisi minut maahan ja karjaisi. tästä en pitänyt…
Vihdoin nimeni huudettiin, ja Lispen… Hetkonen, kumpi tämä nyt oli? Pysähdyimme Petran eteen, jossa Lispe tervehti Petraa ja lähdimme kävelemään. Teimme volttej puomien yli. Nostelin jalkojani ettei ne vain osuisi koviin puomeihin. Lehdet lepattivat puissa, ne näyttivät niin pelottavilta...Ja kas kummaa, Lispe mönki maassa. Jatkoimme ravilla. Ravasin kuuliaisesti Lispen hölkätessä rennosti. Käännyimme ja näin edessämme ylös nostetun puomin. En olisi ensin halunnut mennä siitä, mutta sovimme Lispen kanssa, että kun menen hyvin saan paljon vihreitä omenoita (tai ainakin minä sovin). Seuraava este oli helppo, mutta pressukatoksen läpi en varmana kävele! Lispe veti ja veti, mutten suostunut liikkumaan. Tyttö peitti silmäni jollakin mustalla kankaalla, pyöritti yhden kerran ympäri ja lähti sitten taluttamaan. Kun kangas otettiin silmiltäni pois, huomasin takanamme pressukatoksen. Minua on huijattu... Loppuradan menin niin hienosti kun osasin. Sain paljon taputuksia ja rapsutuksia kentältä poistuessamme.
Lispe keikkui selässäni jutellessaan Petralle. Seuraavaksi Petra irroitti minulta ohjat ja käski Innan pidellä minua hetken. Jonna ja Vika suorittivat rataa kentällä, jonne meidän oli tarkoitus seuraavaksi mennä. Siirryin pienimmästäkin liikkeestä, olinhan ammattitasoinen reining-hevonen!
En ollut varma tarkoittiko Lispe pysähdystä vai kovempaa, mutta tulkitsin istunnan pysähdykseksi, joka oli oikein. Lähdimme kävelemään oikeaa kierrosta, johon teimme ison voltin pitkälle sivulle. Lispe istui selässäni rennosti ja tiesi mitä teki, hienoa. Lähdin reippaaseen raviin, mutta Lispe hiljenteli vähän. Teimme kaksi kertaa pienet voltit. Lispe sähläsi jotain selässä, mutta hammasta purren yritin vaikuttaa mahdollisimman ihanalta hevoselta. Taas edessämme oli pieni este. Halusin ensin kiertää puomit, mutta pohkeen osuessa kylkeeni jatkoin eteenpäin. Sinnittelin etten olisi pukannut tyttöä poi selästä. Siirryin aika pitkällä jarrutusmatkalla käyntiin. Pysähdyin heti käskystä, mutta seuraavaa liikettä en tajunnut. Lispe istui etukenossa painaen selkääni taaksepäin. Aa, peruutus! Peruutin tottuneesti neljä askelta josta nostimme suoraan ravin. Ravasin rennosti kierroksen, josta siirryimme käyntiin. Kävelimme kentän keskelle jossa pysähdyimme. Seuraavaksi Lispe alkoi nostelemaan jalkojaan, josta en pitänyt. Kun tyttö oli takaperin, lähdin kohti kentän laitaa.
- Trr, sooo... Lispe rauhoitteli.
Pysähdyin vastahakoisesti ja Lispe kääntyi oikeinpäin selässäni. Portilla Inna otti minut taas kiinni ja heitti ohjat Lispelle. Radan jälkeen Lispe talutti minut karsinaan, jonne sain jäädä mutustelemaan heiniäni. Katsoin välillä josko joku muu tulisi seurakseni talliin, mutta ketään ei näkynyt. Lispe harjasi minut, puhdisti kaviot, pesi häntäni ja laittoi kukkaseppeleen päähäni. Yritin heilutella sen pois, mutta turhaan. Kun olin heinäni saanut syötyä, lähdimme taas kohti kenttää. Tein mielestäni kaikki jutut superhyvin, sekä seisoin pää korkealla, korvat hörössä ja jalat pitkänä, kuten rotuni kuuluukin. Lispe taputti minua kaulalle ja heitti minut ulos. Jäin katselemaan Lispen perään, joka hyppeli iloisesti jonkun muun oranssitukkaisen tytön kanssa.